Opetusministeriölle reput pääsykokeissa!

Nopeuttaisiko OPM:n työryhmän ehdottama korkeakoulujen pääsykokeista luopuminen opiskelijoiden valmistumista, kuten hallitus odottaa, koulutuspolitiikan tutkija, professori Risto Rinne Turun yliopistosta?

- Esitettyyn kysymykseen on harvinaisen helppoa vastata: ei nopeuttaisi. Esityksissä ei ole oikeastaan lainkaan elementtejä, jotka suoranaisesti vaikuttaisivat tutkinnon suorittamisnopeuteen.

Kovin paljon yllättävää ja uutta työryhmän muistioon ei myöskään sisälly, sillä samansuuntaisia ajatuksia on samalta taholta tullut viime vuosina jo ennenkin. Ja ovathan ylioppilastutkinnot historiassaan olleet samalla yliopistojen pääsykokeita, joten nyt vaan tahdottaisiin palata ajassa satakunta vuotta taaksepäin. 

Nuorentaminen ja nopeuttaminen eri asioita

- Muistion keskeinen ehdotus pääsykokeista luopumisesta saattaisi kyllä vaikuttaa siihen, että yliopistoista valmistuttaisiin jonkin verran nuorempina ja sinne mentäisiin aiempaa nuorempina suoraan koulun penkiltä ilman minkäänlaista kokemusta työelämästä. Tätä linjaa opetusministeriö on ajanut jo aiemminkin mm. pyrkimyksillään suosia haussa uusia ylioppilaita, minkä sitten apulaisoikeusasiamies totesi laittomaksi ikäsyrjinnäksi. Opiskelijajoukon nuorentaminen on kokonaan eri asia kuin valmistumisen nopeus.

OPM:n työryhmä jää historiaan lähinnä uskomattoman lystikkäästä ja nuorekkaasta nimestään Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!  Muistion takana ovat jälleen kansainvälisen kilpailun paineet, elinkeinoelämän toiveet ja ? kuinkas muuten ? OECD:n   suositukset, tilastolliset vertailut ja rankkaukset. Ja nykymenoon soveltuen sen on jälleen suoltanut opetusministeriön sisäinen virkamiestyöryhmä, sateenvarjonaan kylläkin ohjausryhmä. Kummankin ryhmän puheenjohtajana on istunut yksi ja sama opetusministeriön virkamies.

Ainoat muistion ehdotukset, jotka saattaisivat vaikuttaa valmistumisen nopeuttamiseen, liittynevät aiemmin lasketun osaamisen tunnustamiseen (AHOT) sekä toisen tutkinnon suoritusoikeuden heikentämiseen.

Osaisin nähdä pääsytutkinnoista luopumisen mahdollisina seurauksina jo mainitun nuorennuskuurin lisäksi ehkä kaksi positiivista asiaa. Ensinnäkin se saattaisi vähentää yliopistoissa rehottavaa hallinnollisen byrokratian määrää Toiseksi se saattaisi hillitä raskaaseen ylipainoon päässeiden valmennuskurssiyhtiöiden toimintaa yliopistojen liepeillä.

Samalla tavoin kuin monilla muillakin viime vuosikymmenten yliopistouudistuksilla osaisin sen sijaan nähdä ehdotetuilla uudistuksilla runsaasti negatiivisia seuraamuksia ? tarkoituksellisia tai tarkoittamattomia.

Lukiosta koulutusturnajaiset

- Ensinnäkin uudistus estäisi tehokkaasti kaikkien sellaisten ihmisten pääsyn akateemiselle uralle, joille koulumainen oppiminen lukiossa ei ole ollut mielekästä ja jotka eivät ole vielä siellä jaksaneet ponnistella ja pärjätä. Ehkä tässä ei ole edes tarpeen viitata esimerkiksi Einsteiniin kehnoine koulumenestyksineen. Yliopistot menettäisivät merkittävän osan maan lahjakkuuspotentiaalista. Suomessa tuntuu vallitsevan yhä aivan liian suuri usko ylioppilastutkinnon pyhyyteen ja kykyyn luokitella pysyvästi loppuiäkseen jyvät akanoista.

Toiseksi, uudistus suosisi vahvasti nuorten entistä aikaisempaa koulutusurien valintaa. Jo nyt Suomen lukiolaitos on selkeästi jakautunut kasteihin, joissa "hyvät" ja "huonot" lukiot erottautuvat toisistaan ja erikoislukiot vielä päälle. Tutkimusten mukaan etenkin ylä- ja keskiluokkaiset perheet osaavat tehdä yliopistoon johtavien lukioreittien valinnan jo viimeistään perusasteen ylä- jos ei alakoulussa.

Koko 3-4-vuotisesta lukionkäynnistä tulisi aiempaakin vahvemmin koulutusturnajaisia, joilla erilaisilla kurssivalinnoilla, lisäopinnoilla ja sinne siirtyvillä valmennuskursseilla tähdättäisiin yhteen ja ainoaan; hyvään menestykseen ylioppilaskirjoituksissa. Jo nyt maamme lukioissa vallitseva kuormitus, uupumus ja loppuun palaminen niin opiskelijoiden kuin opettajien keskuudessa kasvaisi entisestään. 

Pojat tyttöjen jalkoihin

- Kolmanneksi, tukeutuminen yksinomaan ylioppilastutkintoon lisäisi aiempaakin vahvemmin myös naisten sisäänottoa yliopistoihin. Tutkimusten mukaan tyttöjen keskiarvo on lähes numeron luokkaa korkeampi kuin poikien ja samoin menestys ylioppilaskirjoituksissa. Uudistus ei ainakaan lisäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa yliopistovalinnoissa.

Neljänneksi, voidaan myös kysyä, mihin nyt katoaakaan tuo Suomen parhaaksi yliopistouudistukseksi markkinoidun uuden yliopistolain lupaama lisääntyvä autonomia? Onko yliopistoilla enää oikeutta itse päättää, keitä opiskelijoiksi valitaan ja millä perustein, kunhan ei loukata oikeudenmukaisuutta eikä uhmata lakia?

Muistion ohjausryhmässä yliopistolaitosta edusti ainoana yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja, rehtori Krista Varantola. Mikähän hänen kantansa yliopistojen edustajana on? Yhtään yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan edustajaa tai myöskään SYLn edustajaa ei joukossa näy. 

Liitteen varjosta kohti maksullista opiskelua

Professori Risto Rinne

- Kiintoisa Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! -muistiossa on vielä lisäksi sen ainoa liite. Käsittääkseni liitteen ehdotusten piti alunpitäen olla osa muistiota, mutta ne siirrettiin viime tingassa häveliäästi julkisen keskustelun säikäyttämänä liitteeksi.

Liitteen hatara alku puhuu maksuttoman opinto-oikeuden määrittelystä. Harvoin jos koskaan voi lukea noin värittynyttä tekstiä. Tekstissä ikään kuin luokitellaan viisi vaihtoehtoa lukien nykymallia kuin piru raamattua: maksuton opinto-oikeus, maksuttomuuden rajaamisen malli, opintosetelimalli, tulosidonnainen valtionlainojen malli ja opintomaksujen malli.

Jos vähänkään koulutuspolitiikasta ymmärtää, on tässä nyt käsillä opetusministeriön ensimmäinen selkeä esitys pohtia maksuttoman opinto-oikeuden poistamista, vaikka kuinka häveliäästi liitteen varjosta huhuillaan.

TN

Kuvat: Timo, ccarlstead

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 13.04.2010 14:04, päivitetty 15.04.2010 18:44