Lama vai rakennemuutos?

Suomen teollisuuden huonot uutiset lomautuksista ja tehtaiden lopetuksista jatkuvat kuukaudesta toiseen. Missä määrin kysymys on nykyisestä lamasta, missä määrin pysyvämmästä rakennemuutoksesta, Suomen teollisuushistorian tutkija, professori mvs Kari Teräs Turun yliopistosta?

- Kysymys on molemmista asioista. Lomautukset liittyvät ennen muuta lamaan. Ne voidaan tulkita reaktioksi suhdanteiden heikkenemiseen. Ne ovat siis tilapäisiä ratkaisuja, jotka voidaan purkaa joustavasti markkinoiden alkaessa taas vetää. Lomautukset näyttävät kuitenkin jatkuvan, vaikka taloudessa on samaan aikaan merkkejä myös käänteestä parempaan.

Sen sijaan viime aikoina lisääntyneet uutiset suoria irtisanomisia koskevista yt-neuvotteluista ja tehtaiden alasajoista kertovat jo rakenteellisista muutoksista teollisuudessa. Ne tuovat synkkiä pilviä useiden teollisuusalojen ylle.

Elvytyksellä ajetaan myös rakennemuutoksia

- Teollisuuden rakennemuutos on ollut Suomessa jo pitkään käynnissä. Vanha "savupiipputeollisuus" on katoamassa. Viimeksi spekulaatioiden kohteiksi ovat joutuneet suomalaisen laivanrakennusteollisuuden tulevaisuudennäkymät. Irtisanomisuutisista on syytä huolestua myös sikäli, että ne antavat viitteitä laman pitkittymisestä. Samasta asiasta kertoo se, että pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt jälleen nousuun.

Ajankohtainen keskustelu elvytyspolitiikasta on tärkeää juuri laman keston ja siitä toipumisen kannalta. Väliaikaiseksi tarkoitetun elvytyspolitiikan kaapuun on puettu myös selvästi rakennepoliittisia tavoitteita ja keinoja.

Sellaisia ovat mm. veronalennukset, joilla tähdätään pitkäaikaisiin ja syvällisiin muutoksiin yhteiskunnassa, ennen muuta taloudellisten resurssien uudelleenjakoon yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Jos tämä vie tehoa suhdannepolitiikalta, voidaan joutua suuriin vaikeuksiin, kun lama pitkittyy ja sen sosiaaliset seuraukset alkavat nakertaa yhteiskunnan perustuksia.

Mistä veturi?

- Teollisuudessa meneillään oleva rakennemuutos nostaa esiin vakavan kysymyksen siitä,  mikä teollisuusala pystyy nostamaan Suomen ylös laman kurimuksesta jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Aikaisemmissa talouslamoissa metsäteollisuus on "devalvaatioiden piristämänä" ottanut tämän vetäjän roolin, mutta kotimaisittain taantuvana teollisuusalana siitä ei taida tällä kertaa olla siihen. Veturin paikka on aidosti auki.

Kari Teräs

Lama on monimuotoisempi ilmiö kun usein ajatellaan. Uusin lamatutkimus on piirtänyt esimerkiksi 1930-luvun alun lamasta aikaisempaa vivahteikkaamman kuvan. Tässä tutkimuksessa lamailmiöitä on selvitetty kansantaloudellisten mittareiden ohella myös paikallisesti, teollisuusalakohtaisesti, sosiaaliryhmittäin ja jopa yksittäisten perhekohtaloiden kautta.

Lama ei koskettanut kaikkia samalla tavalla eikä samassa tahdissa. Osa teollisuusaloista ja yrityksistä pääsi vähin kolhuin. Toiset joutuivat syviin vaikeuksiin, jotka kestivät pitempään kuin aikaisemmin on ajateltu. Suuret teollisuuslaitokset selvisivät talouslamasta paremmin kuin pienyritykset. Osa suuryrityksistä pystyi kirjaamaan jopa voitollisia tuloksia läpi lamavuosien. Lama kohteli myös eri paikkakuntia eri tavoilla niiden elinkeino- ja teollisuusrakenteesta riippuen.

TN

Kuva: Matthias, Stefan Van der Straeten

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 19.11.2009 13:20, päivitetty 19.11.2009 17:11