Eläkeiän myöhentämisen terveysriskit

Kiistojen sävyttämä kolmikantaisten eläkeryhmien työ päättyi osittaiseen epäonnistumiseen. Miten työurien pidentämiskysymystä arvioi kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta?

- Eläketyöryhmien työn lähtökohtana oli taloudellisten säästöjen aikaansaaminen pidentämällä kansalaisten työuria. Kansanterveystutkija katsoo eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä hiukan toisesta näkökulmasta. Vaikka valtiontalouden kannalta työurien pidentäminen voi näyttäytyä yhtenä keskeisenä keinona selviytyä ikääntymisen aiheuttamasta haasteesta, kansanterveyden kannalta tärkeä kysymys on, millaisia vaikutuksia eläkkeelle jäämisellä on terveyteen. Tällä seikalla on luonnollisesti myös omat kansantaloudelliset vaikutuksensa.

Työssäjatkamisen hyödyt ja haitat

- Periaatteessa työssä jatkamiseen vanhalla iällä voi liittyä psyykkisiä hyötyjä, kuten merkityksellisyyden tunne, motivaation säilyminen, sosiaalisten suhteiden säilyminen ja psyykkinen aktiivisuus. Fyysisiä hyötyjä voivat olla esim. liikkuvuuden ja lihasvoiman parempi säilyminen.

On kuitenkin yhtä lailla mahdollista, että vanhalla iällä työskentelyyn liittyy merkittäviä terveydellisiä riskejä. Esimerkiksi ikääntymisen myötä kyky sopeutua ja selvitä uusista ja kasvavista työn vaatimuksista heikentyy. Iän myötä yleistyvät sairaudet ja niiden hoitamiseen käytettävä lääkitys lisää tapaturmariskiä työssä.

Kolmas mahdollisuus on, että eläkkeelle siirtyminen itsessään on terveydelle edullista, koska eläkkeellä on enemmän aikaa huolehtia itsestään ja terveydestään kuin työssä ollessaan.

Eläkkeelle siirtymiseen liittyvät terveysmuutokset tunnetaan kuitenkin vielä huonosti ja tutkimusten antama kuva on ristiriitainen. Keskeisiä harhan aiheuttajia ovat selektio - sairastuminen johtaa eläkkeelle hakeutumiseen -  ja vanhenemiseen itseensä liittyvät terveysmuutokset, joita on vaikea erottaa eläkkeelle jäämiseen liittyvistä terveysvaikutuksista.

Valtaosa tutkimuksesta on poikkileikkaustyyppistä tai tutkimusta, jossa yhden kertamittauksen jälkeen jäädään rekistereistä seuraamaan vastetta. Tällainen tutkimus ei pysty antamaan vastausta kysymykseen eläkeiän myöhentämisen vaikutuksista ikääntyneen väestön terveyteen.

Eläkkeellejääneiden terveys kohenee

- Vasta aivan äskettäin on julkaistu ensimmäiset laajat pitkittäistutkimukset, joissa on toistuvasti mitattu terveyttä ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen. Päätulokset julkaistiin viime vuoden joulukuussa arvostetussa Lancet-tiedelehdessä.

Tulokset olivat yllättäviä: suuri osa työikäisten kokemista terveysongelmista karisi vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Eläkkeelle jäämisen jälkeen tutkittujen koettu terveys oli yhtä hyvä kuin 8-10 vuotta nuorempana ja uniongelmat olivat harvinaisempia kuin kertaakaan työssä ollessa.

Tutkimukseen osallistui lähes 15 000 ranskalaista työntekijää, joita seurattiin vuosittain alkaen 7 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä ja jatkaen 7 vuotta eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeelle jääminen paransi koettua terveyttä sekä miehillä että naisilla, ja kaikissa ammattiasemissa ylemmistä toimihenkilöistä ruumiillista työtä tekeviin.

Työolojen laatu ratkaisee

- Huonoista työoloista ja työssä jaksamisen ongelmista löytyi selitys terveyshyötyyn. Niillä, joiden työhön ja työolosuhteisiin liittyi ongelmia, terveys heikkeni jyrkästi mitä lähempänä eläkkeelle siirtymistä oltiin. Heillä terveys myös koheni eniten eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Sen sijaan työntekijät, jotka olivat tyytyväisiä työhönsä ja joiden työssä vaatimukset olivat kohtuullisia, voivat yhtä hyvin työssä ollessaan kuin eläkkeelle jäätyään. Alustavat tulokset laajassa englantilaisessa julkisen sektorin seurantatutkimuksessa ovat hyvin samansuuntaisia.

Jussi Vahtera

Uudet tutkimustulokset korostavat työelämän kehittämisen tärkeyttä tilanteissa, joissa eläkkeelle siirtyminen on taloudellisesti turvallinen vaihtoehto. Tutkittavat tulivat organisaatiosta, jossa työntekijät nauttivat poikkeuksellisen suurista eduista. Työsuhteen turvallisuus oli taattu, eläkkeelle siirryttiin 55-60 -vuoden iässä riippuen työtehtävistä, ja eläke oli 80 % palkasta. Jos ihmisillä on mahdollisuus valita työssä jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä ilman merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, työstä johtuvasta kuormittumisesta vapautuminen houkuttelee valitsemaan eläkevaihtoehdon.

Terveydenhuollon toimenpiteet, mukaan lukien työterveyshuollon ja kuntoutuksen tehostaminen, eivät yksinään luultavasti ole riittäviä keinoja työurien pidentämiseen. Tarvitaan samanaikaista työtehtävien ja työolojen muokkausta sellaiseksi, että ikääntynyt työntekijä jaksaa paremmin työssään.

TN

Kuva: Dayland Shannon

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 04.02.2010 10:08, päivitetty 05.02.2010 08:43