Joulurauhan pitkä perinne

Joulurauhanjulistusta Turun vanhalta Raatihuoneentorilta seurataan televisiosta ympäri Eurooppaa. Kuinka vanha ja ainutlaatuinen  turkulainen joulurauhanjulistusperinne on, kulttuurihistorioitsija FL  Hannu Laaksonen Turun yliopistosta?

- Vanhahan se on muttei sinänsä ainutlaatuinen. Keskiajan kaupungeissa oli yleinen tapa julistaa erilaisia rauhoja, kuten markkinarauha, naisrauha jne. Ainutlaatuista Turussa on se, että tämä vanha joulurauhanjulistusperinne on säilynyt halki vuosisatojen. Julistuksen teksti on aikojen saatossa kyllä muuttunut, mutta idea ja sanoma on sama kuin keskiajalla.

Julistus luettiin Raatihuoneen oven luona. Tapa on jäänyt väliin isonvihan sotavuosien aikana, vuoden 1809 levottomissa oloissa, sitten vuonna 1917 sekä talvisotavuonna 1939. Vuonna 1885 julistus tapahtui poikkeuksellisesti nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen parvekkeelta ja seuraavasta vuodesta lähtien Brinkkalan talosta varta vasten rakennetulta parvekkeelta. Musiikkinumerot Jumala ompi linnamme, Maamme ja Porilaisten marssi ovat olleet samat vuodesta 1903.

Joulurauhan julistuksen lukeminen kuului vuosisatojen ajan maistraatin tehtäviin. Nykyään joulurauhan julistaa Turun kaupungin kansliapäällikkö Jouko Lehmusto. Tästä alkaa joulunvietto Turussa, vaikka nykyään jotkut liikkeet pitävät ovensa auki vielä joulurauhanjulistuksen jälkeenkin.

Joulupukki ja häpeälliset tanssit kiellettiin

- Entisinä aikoina joulurauha kesti jouluaatosta Nuutinpäivään. Oikeuslaitos ei tuolloin toiminut, hallinto teki vain välttämättömät toimenpiteet, kaupankäynti pysähtyi ja kotioloissa vallitsi yleinen juhla mm. pitopöydällä. Sitä, joka tämän rauhan rikkoi, rangaistiin "raskauttavien asianhaarain vallitessa".

Nykyinen teksti on paljon tiiviimpi kuin vuodelta 1649 oleva julistus, joka luettiin sekä ruotsiksi että suomeksi kuten nykyinenkin. Vanhassa julistuksessa mm. kiellettiin joulupukki, joka luettiin sarvipäisten olioitten joukkoon. Myös häpeälliset tanssit ja luvattomat yöreissut kiellettiin, eikä krouvareitten pitänyt kello seitsemän jälkeen myydä juotavaa.

Myös vanhin Turussa edelleen jatkuva musiikkiperinne liittyy joulurauhaan. Asiakirjat tietävät kertoa soittimina käytetyn jousisoittimia, säkkipilliä ja patarumpuja. 1700-luvulla henkivartiorykmentin soittajia esiintyi torilla ja 1826 venäläinen sotilasorkesteri puhalteli "sotamusiikkia". 1880-luvulla alkoi lehdistössä esiintyä paheksuntaa joulurauhanjulistuksen yhteydessä esitettävää musiikkia, mm. polkkaa, kohtaan.

Musiikki esitettiin aina ilmaiseksi ja lisäksi 1700-luvulla tarjottiin muutakin huvia. Esim. vuonna 1729 oli tarjolla ilmaista paloviinaa.

FL Hannu Laaksonen

Ensimmäisen kerran julistus radioitiin Yleisradion välityksellä 1935. Siitä tuli Suomessa tunnetuin turkulainen ohjelma yhdessä Tuomiokirkon kellojen kahdentoista lyöntien kanssa. Vasta vuonna 1983 se televisioitiin kotimaahan ja 1986 Ruotsiin. Nykyisin Yle välittää tilaisuuden kaikille Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäsenmaille. Vanha tapa on sittemmin otettu käyttöön muuallakin Suomessa,  mm. Raumalla, Naantalissa, Uudessakaupungissa ja Porvoossa.

Joulurauhanjulistuksen suosio oli sodanjälkeisinä vuosikymmeninä selvästi nykyistä vähäisempää. Kun vertaa Suurtorille vaeltavien katsojien nykyistä määrää 1950- ja 60-lukujen jouluihin, voi vain ilolla tervehtiä tuota kymmentuhantista joukkoa.

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla… 

TN

Kuva: Turun kaupunki

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 17.12.2009 08:54, päivitetty 17.12.2009 16:47