Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Huonotuloisilla alueilla ansaintataso on polkenut paikallaan 1990-luvun alusta lähtien.
Asuinalueiden eriytyminen ja asuntopolitiikan kysymykset olivat keskiössä, kun Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Turku Center of Welfare Research järjestivät aiheesta seminaarin. Tilaisuudessa luennoinut tutkija Jarkko Rasinkangas esitteli omassa osuudessaan Turun kaupungin sisäistä tilannetta.
Turkua leimaavia piirteitä ovat suurituloisten vähäinen määrä ja toisaalta pienituloisten iso osuus.
- Isotuloisten alueilla ihmisillä menee entistä paremmin. Huonotuloisilla alueilla tulotaso on jäänyt paikalleen 1990-luvun alusta lähtien, Rasinkangas painottaa.
Asuntopolitiikalla olisi tärkeää reagoida
asuinalueiden eriytymiseen, tutkija
Jarkko Rasinkangas sanoo.
Kaupunki on jakautunut väestöpohjaltaan erilaisiin alueisiin.
- Varissuolla asuvista 36,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja tästä osasta 50,5 prosenttia on työttömiä. Turun keskustassa molemmat lukemat ovat huomattavasti pienemmät. Olisi tärkeää selvittää syitä ilmiöön.
Turun väestöpohja on erityislaatuinen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungissa on kaikkein eniten yli 65-vuotiaita ja runsas puolet kodeista on sinkkutalouksia. Kun mukaan otetaan kahden hengen asunnot, se kattaa jo 80 prosenttia kaikista talouksista.
- Näyttää siltä, että Turussa on aivovuotoa muihin kaupunkeihin. Tämä selittää sitä, miksi lapsiperheiden osuus kaupungissa on niin pieni.
Turussa on havaittavissa pitkäaikaisia ja uusia trendejä. Vuodesta 1990 lähtien maahanmuuttajien määrä on noussut 0,8 prosentista vuoden 2010 loppuun mennessä 7,6 prosenttiin.
- Tätä pidempiaikaisia suuntauksia ovat väestön ikääntyminen ja sinkkutalouksien määrän kasvu, Rasinkangas päättää.
Joel Kanerva