Systeemibiologian keinoin löydetty uusi perusta allergian ja astman hoidolle

Turun biotekniikan keskuksen tuore tutkimus osoittaa ensimmäisenä, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään allergista tulehdusta aiheuttavaksi.

Mikrosiruteknologiaa, uuden polven syväsekvensointia ja laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä yhdistämällä löydettiin uusia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan muuttaa solun toimintaa ja löytää uusia hoitoja astmaan ja allergiaan.

Tulokset selviävät professori Riitta Lahesmaan johtaman ryhmän tutkimuksesta, joka julkaistiin 24. kesäkuuta kansainvälisesti arvostetussa tiedelehti Immunityssä. Tutkimustulokset syntyivät tiiviissä yhteistyössä laskennallisen systeemibiologian tutkimusryhmien kanssa, joita johtavat Tero Aittokallio Turun yliopiston matematiikan laitoksella, Kanury Rao New Delhissä Intiassa, Matej Oresic VTT:llä ja Harri Lähdesmäki Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Valkosolun reitit kartoitettiin

Tutkimuksessa löydettiin ensimmäistä kertaa ne geenit ja reitit, joita ihmisen valkosolu käyttää, kun se muuttuu allergista tulehdusta ja astmaa aiheuttavaksi. Tulokset antavat ainutlaatuisen perustan uusien allergialääkkeiden kehittämiseksi.

STAT6:n toiminta. Kuvaa klikkaa-
malla se aukeaa isompana.

– Halusimme selvittää uusin tekniikoin, miten allergian synnylle keskeinen STAT6-proteiini saa aikaan solujen muuttumisen allergiaa aiheuttaviksi. Lääkeyritykset ovat yrittäneet yli 20 vuotta kehittää lääkettä estääkseen STAT6:n toiminnan siinä kuitenkaan onnistumatta, professori Riitta Lahesmaa kertoo.

Tutkijat määrittivät nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisin modernein menetelmin ne ihmisen solun tekijät ja viestintäreitit, joiden kautta STAT6:n vaikutus välittyy.

– Tämä avaa täysin uudet näkymät taudin mekanismeihin perustuvaan lääkekehitykseen parempien astman ja allergian hoitomenetelmien kehittämiseksi, Lahesmaa sanoo.

Uudet menetelmät apuna

Väitöskirjatutkijat Henna Järven-
pää (kuvassa vasemmalla) ja
Soile Tuomela olivat tutkimuk-
sessa tärkeässä roolissa.

Tutkimuksen toteuttamisesta olivat päävastuussa tutkimusryhmän väitöskirjatutkijat Henna Järvenpää ja Soile Tuomela yhdessä tutkijatohtorien Laura Elon ja Sunil Raghavin kanssa. Tutkimuksessa käytettiin monipuolisesti mikrosiruteknologiaa ja muita uusimpia genomilaajuisia menetelmiä, joiden ansiosta solun tapahtumia on mahdollista analysoida kokonaisvaltaisesti aiempaa tarkemmin ja perusteellisemmin.

Kokeellisissa tutkimuksissa syntyneet ainutlaatuiset aineistot mallinnettiin ja analysointiin biomatemaattisilla tiedonlouhintamenetelmillä yhdistettynä laskennallisen systeemibiologian lähestymistapoihin.

Turun biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimuslaitos, joka on Suomen suurimpia biotieteiden asiantuntijakeskuksia ja tutkimuspalvelujen tuottajia.

JM

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 24.06.2010 14:29, päivitetty 02.07.2010 15:14