UTUonline

 

Tietoa verkkolehdestä

Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.

Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.

ISSN: 1797 - 4461

Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.

Surrealismi jatkaa uusissa muodoissa

Kulttuurin ja taiteiden tutkijoiden yhteistyöseminaari hahmotti yhteyksiä populaarikulttuurin ja historiallisen surrealismin välille.


Elokuvatutkimuksen professori Jukka Sihvonen käsitteli puheenvuoros-
saan David Cronebergin elokuvien "uutta lihaa"  Kuva elokuvasta Naked
Lunch.

Surrealismi on 1920- luvulla ranskalaisen älymystön piirissä kehittynyt radikaali yhteiskunnallinen ja taiteellinen liike, joka on saanut monenlaisia muotoja erilaisissa kulttuurisissa yhteyksissä. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen kulttuurin ja taiteiden tutkijat lähestyivät seminaarissa 13.4. surrealismia monista erilaisista näkökulmista ja ajattelun perinteistä käsin.

Seminaarin erityisenä kiinnostuksen kohteena oli nykypäivän populaarikulttuurin ja taiteen suhde historialliseen surrealismiin. Musiikkitieteen professori John Richardson Turun yliopistosta puhui otsikolla Theorizing Neosurrealism.

Richardsonin mukaan nykypäivän surrealismia edustaa muun muassa Lady Gaga, joka yhdistelee tietoisesti kliseitä luoden näyttäviä montaaseja.

Nykyelokuvantekijöistä surrealismiin linkittyy Richardsonin mukaan muun muassa David Lynch ja Lars von Trier, kirjallisuudessa esimerkiksi Haruki Murakamin tuotanto.

Musiikissa surrealismista on Richardsonin mukaan ammentanut esimerkiksi glam rock, psykedelia ja nufolk.

– Surrealismissa kuvataan samaan aikaan konkreettisesti ja abstraktisti. Surrealismia syntyy, kun objekti irrotetaan arkikontekstista merkitsemään monia eri asioita, Richardson luonnehti.

Miksi neosurrealismi?

Theodor Adorno on kirjoittanut, että maailmansodiksi kutsuttu Eurooppalainen katastrofi vei voiman surrealistien shokeilta. Maailmansotien jälkeinen surrealismi on ottanut uusia rooleja; tehnyt montaasia kollektiivisen muistin palasista ja luonut sitä kautta uusia merkityksiä. 

 Richardsonin mielestä surrealismin käsite on tutkimuksessa edelleen relevantti.

–Jos surrealismin historiallisen konseptin  avaa kohtaamaan surrealistiset ainekset nykykulttuurissa, siitä voi syntyä arvokasta keskustelua ja uusia näkökulmia.

Richardson käyttää neo-etuliitettä siksi, että nykypäivän käytännöt eroavat ratkaisevasti historiallisesta surrealismista.

– Surrealismi on adaptoitunut nykypäivään ja alkanut elää esimerkiksi kulutuskulttuurista ja digitaalisesta kulttuurista.

Surrealismista muodostui aikanaan omien periaatteidensa vastaisesti tiukka koulukunta. Se mitä Richardson pitää neosurrealismina ei kuitenkaan ole mikään varsinainen suuntaus.

– Nykysurrealisteja sitoo yhteen lähinnä perheyhtäläisyys, ei mikään oppi, Richardson arvioi.

SU

Julkaistu 17.04.2012 11:22, päivitetty 17.04.2012 14:58