Sophie Creutz tuo uutta perspektiiviä 1700-luvun elämään

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen on julkaissut 1700-luvun elämää kuvaavan teoksen Sophie Creutzin aika. Kirjan keskiössä on kreivitär Sophie Creutz, jonka elämää Vainio-Korhonen kuvaa syntymästä kuolemaan saakka. Kreivittären elämän kautta nousevat esiin myös myös maanpetokset, sodat ja politiikka.

Vainio-Korhonen kiinnostui Sophie Creutzista ensimmäisen kerran luettuaan erään nuoren porvaristytön päiväkirjaa. Tytön veli meni naimisiin Sophien tyttären kanssa, ja  päiväkirjan avioliittoneuvottelu- ja hääkuvauksissa Sophiekin nousee esille.

– Jo päiväkirjan kuvauksista huomasin, että kyseessä on jännittävä nainen. Hän onnistui naittamaan tyttörensä hyvään sukuun, vaikka samaan aikaan hänen oma sukunsa oli vaikeuksissa, Vainio-Korhonen kuvailee.

Toiminnan nainen

Sophien maanpetoksesta tuomittu aviomies oli pikkuhiljaa tuhonnut suvun omaisuutta, mutta Sophe ei kuitenkaan antanut miehen vetää sukua lokaan, vaan ryhtyi itse korjaamaan asioita. Hän osti huutokaupattavaksi joutuneen sukukartanon itselleen, eikä antanut enää miehelleen päätösvaltaa perheen raha-asioissa.

– Sophie oli toiminnan nainen. Hän ei antanut talousasioita enää miehensä hoidettaviksi, vaikka sen ajan lain mukaan miehellä olisi ollut oikeus hallita perheen raha-asioita.

Sophie oli saanut hyvän koulutuksen, eikä hänen sivistystasonsa poikennut perheen miesten sivistyksestä. Vainio-Korhosen mukaan aineistossa näkyy paitsi sivistys, myös se kuinka hyvin 1700-luvun aatelisto oli perillä eurooppalaisista trendeistä ja uudistuksista.

– Ajan säätyläisillä oli todella kansainvälinen mentaliteetti. Kielitaito, lukeminen ja matkailu nopeuttivat trendien kulkua.

Arjen historiaa

Vainio-Korhonen on pyrkinyt kirjoittamaan teoksensa sellaiseen muotoon, että kuka tahansa voisi lukea sitä, ilman historian tutkimuksen tuntemustakin. Hän kuvaa teoksessaan arkea etenkin naisten ja lasten kautta. Naisten historiasta on kuitenkin vaikeampi löytää tutkimusmateriaalia, sillä säilyneeseen historiaan on valikoitunut huomattavasti enemmän tietoa miesten elämästä.

– Suomen historia on muutakin kuin valtiollisen Suomen historiaa. Se on myös arki-, nais- ja perhehistoriaa.

Vainio-Korhosen mielestä ihmisillä on monia harhakäsityksiä 1700-luvusta, mikä johtuu ehkä osaltaan siitä, että aikakausi sekoitetaan kurinalaisempaan 1800-lukuun.

– 1700-luvulla tunne- ja seksuaalielämä oli paljon vapautuneenpaa kuin 1800-luvulla, samoin myös esimerkiksi päihteiden käyttö. Tämä teki Sophiellekin mahdolliseksi monia sellaisia asioita, jotka eivät olisi olleet mahdollisia enää 1800-luvulla.

RK Julkaistu 15.10.2008

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 15.10.2008 15:12, päivitetty 15.10.2008 15:17