Sari Essayah: "EU hakee linjaansa arabikevään jälkeen"

Syksyn aikana presidentinvaalien ehdokkaat käyvät puhumassa Turun yliopistolla. Europarlamentaarikko Sari Essayah piti luennon aiheesta "Mitä arabikevään jälkeen Lähi-idässä?" perjantaina 18.11.

Arabikevät alkoi Tunisiassa joulukuussa 2010, kun vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen. Ennen tätä poliisit olivat takavarikoineet hänen velalla ostetut vihannekset ilman kunnon syytä. Tapahtumasta sai alkunsa mielenosoitusten aallokko, joka syrjäytti hallitsijoita Pohjois-Afrikan valtioissa. Levottomuudet levisivät myös Lähi-idän alueille, eivätkä ne ole vielä laantuneet.

Essayahin mukaan mielenosoitusten syyt olivat moninaiset. Näissä maissa tavallisten ihmisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet olivat huonot, sanan-, kokoontumis- ja uskonnonvapautta ei ollut ja työttömyys oli korkea.

– Ihmiset eivät protestoineet diktatuureja vastaan ja demokratian puolesta, vaan perusoikeuksiensa takia. Demokratian he näkevät vain välineenä saada nämä oikeudet.

Levottomuuksilla on ollut ja tulee olemaan heijastusvaikutuksia myös muihin maihin.

– Arabimaailmalta puuttuu Egyptin vallanvaihdoksen jälkeen vahva johtajavaltio. On nähtävissä, että Turkki yrittää hakeutua tähän asemaan. Nähtäväksi jää vielä, miten levottomuudet kehittyvät esimerkiksi Somaliassa ja Sudanissa. Myös Israelin asema tulee aina esille tällaisissa konteksteissa.

Mitä seuraavaksi, Eurooppa?

Essayahin mukaan EU:ssa ei aluksi tiedetty, miten suhtautua arabimaailman tapahtumiin. Länsimailla oli pitkään muita agendoja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kuin ihmisoikeuksien puolustaminen.

Tällä hetkellä EU:ssa seurataan, miten tilanne kehittyy. Monessa maassa on valtatyhjiö ja ääriaineistot pyrkivät niissä valtaan. Esimerkiksi naisten asema on huonontunut Tunisiassa ja Libyassa. Demokraattisia liikkeitäkin on toki tarjolla äänestäjille, mutta niillä on ongelmansa.

– Puoluekentästä löytyy liiaksi yhden miehen puolueita, joilla ei ole mahdollisuutta parlamenttiin. Niistä on jopa ylitarjontaa. Joissakin kulttuureissa on totuttu vahvoihin miesjohtajiin ja näin ollen he näkevät demokratian heikkona vallanvälineenä.

Essayahin mukaan EU:ssa vallitsee suuri epävarmuus siitä, miten ja mihin suuntaan suhteita solmitaan. Eteläisten maiden naapurustosuhteisiin aiotaan kuitenkin panostaa aiempaa enemmän.

– EU:n naapurustopolitiikan tulee olla jatkossa johdonmukaista arvojen suhteen. Meidän täytyy myös tunnustaa menneet virheet.

Turun yliopistossa toimiva Eduskuntatutkimuksen keskus järjestää loka-marraskuussa 2011 ajankohtaisia politiikan kysymyksiä käsittelevän, kaikille avoimen esitelmäsarjan "Puheenvuoroja presidentinvaalien ehdokkailta"

Joni Tauriainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 21.11.2011 13:22, päivitetty 21.11.2011 14:49