Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Turun yliopiston professorit Risto Kaaja, Hasse Karlsson, Outi Paloposki ja Hannu Salmi pitivät professoriluentonsa 30.5. Turun akatemiatalolla.
Sisätautiopin professori Risto Kaaja luennoi raskauden vaikutuksesta naisen elimistöön.
- Raskauden aikana naisen elimistössä tapahtuu monia fysiologisia muutoksia, joilla elimistö sopeutuu kokemaansa lisärasitukseen. Tarkastelemalla kehon suhtautumista näihin muutoksiin voidaan havaita naisen taipumus tiettyihin terveydellisiin ongelmiin, Kaaja kertoi.
Kaajan mukaan raskausaika voi tuoda esiin esimerkiksi naisen alttiuden autoimmuunitautiin, perinnölliseen tukostaipumukseen ja diabetekseen.
- Normaalisti nuori elimistö kestää muutokset ja raskaus sujuu ongelmitta. Naisella voi kuitenkin olla suvun perintönä taipumusta tiettyihin sairauksiin, ja raskaus saattaa olla monen sairauden ensimmäinen ilmentäjä ja ikkuna myöhempään terveyteen.
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson luennoi aivojen ja mielen tutkimuksesta.
- Aivojen ja mielen suhde on yksi länsimaisen tieteen keskeinen, mutta edelleenkin lopullisesti ratkaisematon ongelma. Psyykkiset sairaudet ovat sekä aivojen että mielen sairauksia, Karlsson totesi.
Integratiivinen neurotiede on uusi monitieteinen tutkimusala, joka pyrkii lähentämään aivojen ja mielen tutkimusta toisiinsa.
- Psykiatristen sairauksien tutkiminen on hyvin tärkeää, koska ne muodostavat lähes 30 prosenttia kaikkien sairauksien taakasta.
Englannin kielen professori Outi Paloposki luennoi englannin kielestä suomennetun kirjallisuuden historiasta.
- Englannista suomentamisen historia valaisee Suomen ja englanninkielisten maiden kirjallisia suhteita, mutta se kertoo myös yleisemmistä suomentamiseen liittyvistä toiveista, vaatimuksista ja tavoitteista, Paloposki kertoi.
Paloposki katsoo, että klassikkoja pyrittiin suomentamaan, koska ajateltiin, että "omistamalla" klassikot noustiin sivistyneiden kansojen joukkoon.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi tarkasteli luennollaan länsimaiden periakato -ajattelua kulttuurihistorian näkökulmasta.
Hän kertasi länsimaiden kriisin liittyvää keskustelua Oswald Spenglerin ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä Länsimaiden perikato (1918-1922) teoksesta nykypäivään saakka.
- Spenglerin jälkeen ajatukset länsimaiden kriisistä ja perikadosta ovat olleet säännöllisesti esillä, ja tuntuu, ettei perikadolle ole näkyvissä loppua, Salmi totesi.
- Perikadon teeman ajankohtaisuus näkyy myös tässä päivässä. Teeman jatkuva toistuminen pakottaa kysymään - ei niinkään sitä, ovatko länsimaat todella tuhon partaalla - vaan mitä kriisin kokemus, perikadosta puhuminen, merkitsee ja mitä sillä halutaan saavuttaa.
- Minulle keskustelu länsimaiden perikadosta on puhetta historian merkityksellisyydestä. Spenglerin käsitykset kielivät siitä, että historiakäsitys kumpuaa kriiseistä, Salmi totesi.
Hannu Salmi, Outi Paloposki, Hasse Karlsson ja Risto Kaaja
ME
Kuva: Tytti Sokura