Tietoa verkkolehdestä
Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Asiantuntija
Sisältö
Tutustu myös näihin
- » yliopisto » UTUonline » sisalto » ajankohtaista
Peruskouluissa ei innostuta ranking-listoista
Opettajat ja rehtorit kokevat perusopetuksen laadunarvioinnin tärkeäksi, mutta koulujen ranking-listat uhaksi.
Perusopetuksen laadunarviointi koetaan tärkeäksi. Kouluissa laadunarvioinnilla puututtaisiin etenkin opettajien työssäjaksamiseen ja oppilaiden syrjäytymiseen, kun taas koulujen listaaminen suoritusten mukaan nähdään suoranaisena uhkana.
Opettajat ja rehtorit luottavat perusopetuksen laadunarvioinnissa itseensä, eikä ulkoisesta arvioinnista koeta olevan hyötyä. Laadunarvioinnin nähdään ennen kaikkea kehittävän koulua kontrolloimisen sijaan.
Näkemykset ilmenevät tuoreesta teoksesta Arvioinnin arvo – Suomalaisen perusopetuksen laadunarviointi rehtoreiden ja opettajien kokemana. Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaiseman tutkimuksen ovat toteuttaneet Turun ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitokset osana Suomen Akatemian hanketta "Laadunarvioinnin vaikutukset suomalaisessa peruskoulutuksessa". Tutkimusta varten haastateltiin 600 rehtoria ja 1500 opettajaa.
Rankkaaminen ei hyödytä opetusta
– Niin rehtorit kuin opettajatkin näkevät koulujen rankinglistat suoranaisena uhkana. Rankkaaminen ei hyödytä opetusta, vaan koulukohtaisten tulosten julkistamisen nähdään leimaavan kouluja ja kiihdyttävän niiden jakautumista hyviin ja huonoihin, kuvaa opetushenkilöstön näkemyksiä tutkimushankkeen johtaja, professori Risto Rinne Turun yliopistosta.
Etelä-Suomessa arvioidaan ahkerasti
Perusopetuksen laadunarviointi eroaa Suomessa alueittain. Etelä-Suomen läänissä sivistystoimi arvioi peruskouluja säännöllisesti, kun taas Itä-Suomen läänissä arvioinnista vastaavat koulut itse. Lapin läänissä rehtorit sen sijaan kokevat, ettei kouluja arvioida juuri lainkaan – muussa maassa arvioinnin puuttuminen on harvinaista.
– Jos arviointi jää koulun vastuulle, se jää muun toiminnan varjoon, koska se vie aikaa ja resursseja tähdellisemmästä työstä. Tämä vaikuttaa erityisesti pieniin kaupunkeihin ja kuntiin, koska kunnan yhteistä arviointijärjestelmää käytetään usein vain suurissa kaupungeissa, professori Hannu Simola Helsingin yliopistosta sanoo.
Listaamisen sijaan opettajien ja rehtoreiden mielestä laadunarvioinnin tulisi kehittää koulua ja osoittaa koulun ja yhteiskunnan ongelmia. Lisäksi Suomessa laadunarvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa ensisijaisesti kouluhallinnolle ja vasta toissijaisesti oppilaille, vanhemmille, opettajille ja medialle.
Maltetaanko ongelmiin tarttua?
Molemmat ammattiryhmät ovat huolissaan opettajien työhyvinvoinnista ja oppilaiden syrjäytymisestä. Vaikka työssäjaksaminen ja koulusta vieraantuminen nähdään todellisina ongelmina, niihin tartutaan laadunarvioinnilla vain harvoin eikä esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivien ja maahanmuuttajaoppilaiden tilannetta juurikaan arvioida.
– Tulokset nostavatkin esiin kysymyksen, miten samanaikaisesti pidetään yllä perinteistä korkeatasoista ja tasa-arvoista koulutusta sekä parannetaan koulun kykyä tuottaa kansainvälisten markkinoiden kaipaamaa inhimillistä pääomaa. On myös aiheellista kysyä, miten kunnat kykenevät ylläpitämään henkilöstönsä ja erityisesti opettajien työkykyä, Rinne muistuttaa.
JM
kuva: Steven Depolo
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.
