Naisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi työskenneltävä määrätietoisesti

Naisten syrjinnän poistamista koskeva CEDAW-sopimus on 30-vuotiaana yhä hyvin ajankohtainen.

Johanna Suurpää johtaa
oikeusministeriön demokratia-
ja kieliasioiden yksikköä.

YK:n yleiskokous hyväksyi naisten syrjinnän poistamista koskevan CEDAW-yleissopimuksen joulukuussa 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Sopimuksen ratifioinnilla oli Suomessa merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Keskeistä oli tasa-arvolain säätäminen. Myös esimerkiksi avioliiton vaikutuksia puolison sukunimeen, lasten huoltoa ja kansalaisuuden saamisen ehtoja koskevat säännökset uudistettiin sukupuolineutraaleiksi. Työsarkaa riittää yhä.

– Esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys on Suomessa huolestuttavaa. Oikeusministeriössä on etsitty keinoja puuttua rikosoikeuden keinoin lähisuhdeväkivaltaan. Tavoitteena on, että lieväkin perheväkivalta asetettaisiin virallisen syytteen alaiseksi, jolloin esitutkinta olisi aina käynnistettävä ja yhä useampi pahoinpitely todella johtaisi rangaistukseen, johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä sanoo.

Suurpää puhui CEDAW-sopimuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 9. maaliskuuta.

– CEDAW on laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka velvoittaa valtiot aktiivisin toimiin naisten aseman parantamiseksi. Itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta, vaan monet sopimuksen solmimisajankohdan epäkohdista ovat yhä arkipäivää, Suurpää arvioi.

Ihmiskauppaa arvioitava uhrin näkökulmasta

Eva Biaudet toimi vuosina 2007–2009 Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana. Hän korosti seminaaripuheenvuorossaan uhrin aseman ensisijaisuutta arvioitaessa sitä, missä tilanteissa on kyse ihmiskaupasta.

Eva Biaudet on työskennellyt Etyjin ihmiskaupan
vastaisen työn erityisedustajana.

– Jos uhri on ollut alistetussa asemassa ja hänen vapauttaan on rajoitettu, on kyse ihmiskaupasta. Naisiin kohdistuvaan ihmiskauppaan liittyy useimmiten myös seksuaalista väkivaltaa, joka traumatisoi uhria.

Biaudet on tyytyväinen Helsingin hovioikeuden joulukuiseen tuomioon, jossa kaksi miestä tuomittiin henkisesti kehittymättömän naisen ihmiskaupasta.

– On tärkeää, että miehet tuomittiin vahingonkorvauksiin paitsi seksin myyntiin pakottamisen naiselle aiheuttamasta traumasta, myös hänen ihmisarvonsa loukkaamisesta.

Biaudet korostaa, että valtioilla on velvollisuus ihmiskaupan ehkäisyyn. Näin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden pallottelu maasta toiseen Dublinin sopimukseen vedoten saattaa vaikeuttaa ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja suojelua.

– Valitettavasti uudelleenuhriutuminen on ihmiskauppatapauksissa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ainutlaatuinen sopimus tunnetaan huonosti

Professorit Merja Pentikäinen ja Kevät Nousiainen Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ovat laatineet arviointia CEDAW-sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa. Arvio liittyy hankkeeseen, jossa sopimuksen täytäntöönpanoa arvioidaan kaikissa EU-maissa.

– Sopimus asettaa valtioille yksityiskohtaiset velvoitteet tasa-arvoperiaatteen noudattamiseksi ja naisten syrjinnän kieltämiseksi. Konkreettisuudessaan CEDAW on ainutlaatuinen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten joukossa, Pentikäinen arvioi.

Paradoksaalista on se, että Suomessa CEDAW-sopimus tunnetaan varsin huonosti ja se on unohtunut julkisessa keskustelussa samaan aikaan kun ihmisoikeuksien merkitystä on muuten alettu yhä enemmän korostaa.

– Nyt onkin korkea aika ottaa taas sopimus ja sen teemat esille entistä päättäväisemmin, Nousiainen peräänkuuluttaa.

Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.03.2010 15:03, päivitetty 09.03.2010 23:12