Materiaalisen kulttuurin historiaa

Historiantutkijat tarkastelevat  uutuuskirjassa ihmisen suhdetta esineisiin ja materiaalisuuteen erilaisissa menneisyyden konteksteissa.

Esine ja aika. Materiaalisen kulttuurin historia -kirjan artikkeleissa kuljetaan ajallisesti ja maantieteellisesti laajalla alueella 1500-luvulta 1900-luvulle, ruotsalaisesta aateliskulttuurista kiinalaiselle lähetyskentälle, fasistisesta Roomasta suomalaiseen tietotekniikkaan.

Yhdeksästä artikkelista koostuva kirja on  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama. Teoksen ovat toimittaneet FM Maija Mäkikalli ja Dosentti, FT Riitta Laitinen.

Todistaminen, pyhittäminen ja lumoaminen fasismin 10-vuotisnäyttelyssä

Dosentti , FT Taina Syrjämään aiheena on fasismin 10-vuotisjuhlanäyttely, joka avattiin fasistien Roomanmarssin kymmenvuotispäivänä lokakuun lopulla  1932.

Taina Syrjämaa

- Kaksi vuotta auki ollut näyttely on yleisesti nähty fasistisen propagandan spektaakkelina. Siellä kävi miljoonia ihmisiä.

Syrjämaata kiinnostivat esineiden erilaiset roolit.

- Kyseessä oli toisaalta hyvin historiallinen näyttely, jossa oli historiallista alkuperäisaineistoa. Toisaalta siellä oli myös hyvin paljon modernia taidetta.

Näyttelyyn kerättiin lehtileikkeitä,valokuvia,muotokuvia,erilaisia jäsenkortteja ja kirjeenvaihtoa. Lisäksi näyttelyä varten etsittiin lippuja ja käytettyjä aseita ja luoteja eli fasistisiin marttyyreihin liittyvää aineistoa.

Aineisto asetettiin esille hyvin tiukkaan kronologiseen järjestykseen.

- Näyttelyyn luotiin salijärjestelmä, joka oli jaettu ja peridioisoitu fasismin historian mukaisesti vuodesta 1914 vuoteen 1922 asti.

Vieraan kulttuurin vaatteissa

Dosentti, FT, Leila Koivusen artikkeli käsittelee Suomen lähetysseuran ensimmäistä näyttelyä vuodelta 1911.

- Näyttelyn nimi oli Kiinalais-Afrikkalainen näyttely. Sen puuhamiehenä toimi Erland Sihvonen, joka oli toiminut kahdeksan vuotta lähetystyöntekijänä Kiinassa.

Tulleessaan Suomeen ensimmäiselle kotimaan vierailulleen vuonna 1910, Sihvonen toi Kiinasta mukanaan suuren määrän pukuja.

- Hän esiintyi Suomea kiertävässä näyttelyssä kiinalaisen virkamiehen mandariinipukuun pukeutuneena. Myös hänen avustajinaan toimivat paikalliset, suomalaiset vapaaehtoistyöntekijät pukeutuivat kiinalaisiin asuihin.

Leila Koivunen

Kiinalaispuvut korostivat näyttelyn eksoottisuutta.

- Monet kävijät kokivat tulleensa Kiinaan, pääsevänsä hetkeksi vaeltamaan kiinalaisilla kujilla.

Samaan aikaan kun näyttely kiersi Suomea, asut muuttuivat historiallisiksi.

- Kiinassa oli vallankumous menossa.Qing-dynastia oli juuri kukistumassa. Tasavalta tuli voimaan vuonna 1912 ja virkamiesten mandariinipuvut pakattiin pois. Samalla luovuttiin myös perinteisistä pitkistä palmikoista miehillä.

SL

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 22.06.2010 09:53, päivitetty 22.06.2010 10:07