Maahanmuuttajat viihtyvät kouluissa kantaväestöä paremmin

Maahanmuuttajavanhemmat toivovat lapsestaan useimmiten lääkäriä tai sairaanhoitajaa.

Tuoreesta tutkimusraportista selviää, että maahanmuuttajilla on kantaväestöä optimistisemmat asenteet suomalaista koulutusta kohtaan. Kirsi Klemelän, Anne Tuitun, Arja Virran ja Risto Rinteen toimittamassa tutkimuksessa Vieraina koulussa? – Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana kiinnitetään huomio, siihen miten monikulttuurisuus koetaan ala- ja yläasteella.

Tutkimus jakaantuu oppilaille, oppilaiden vanhemmille, opettajille ja rehtoreille tehtyihin kyselyihin. Vaikka kyselyn mukaan suomalaistaustaisetkin oppilaat kokevat kouluhyvinvointinsa korkeaksi, maahanmuuttajilla kouluhyvinvointi on vielä korkeampaa. Hyvinvointia selvitettiin koulun mielekkyyden, tärkeyden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen kautta.

- Kotouttamisen kannalta tulos on ideaali, professori Joel Kivirauma korostaa.

Odotuksia siirretty osin omiin lapsiin

Oppilaiden vanhemmat suhtautuvat koulutukseen suomalaistaustaisia optimistisemmin. He uskovat koulutuksen merkitykseen elämänlaadun parantamisessa, elämässä menestymisessä, työttömyyden hoidossa ja suvaitsevaisuudessa.

Maahanmuuttajavanhemmilla painottuu lapsiin kohdistuvissa odotuksissa akateeminen koulutus kantaväestöä enemmän. Lasten tulevaisuuden toiveammateista nousee esille erityisesti hoitotyö ja toiveammatit ovat selkeämpiä kuin kantaväestöllä.

- Omasta työttömyydestä johtuen odotuksia on siirretty jo omiin lapsiin, professori Risto Rinne toteaa.

Opettajien ja rehtoreiden riveissä hajontaa

Opettajilla suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin on kaksijakoista. Osa näkee työn muuttuneen mielekkäämmäksi maahanmuuttajien määrän lisääntymisen myötä, toiset katsoivat työn vaikeutuneen.

Tulos oli vahvasti sidoksissa maahanmuuttajien määrään luokalla. Mitä enemmän heitä oli luokalla, sitä kielteisempää suhtautuminen oli. Viidesosa opettajista oli ainakin jossain määrin samaa mieltä väittämän "En haluaisi opettaa maahanmuuttajataustaisia oppilaita" kanssa.

Rehtoreita koskeva tutkimus toteutettiin muista kyselyistä poiketen laadullisin menetelmin haastattelemalla. Niissä painottui kaksi linjaa – säilytyspuhe ja kehityspuhe. Noin puolet rehtoreista korosti suomalaisuuden säilyttämistä, ja he suhtautuivat varauksellisesti monikulttuurisuuden tarpeellisuuteen kouluissa. Toinen puoli taas näki monikulttuurisuuden tärkeänä, ja he halusivat koulujen muuttuvan yhteiskunnan mukana.

Laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdistävä raportti on Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisu. Raporttia varten Turun kaupungin kouluille sekä oppilaiden vanhemmille lähetettiin kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat oppilaat, vanhemmat ja opettajat. Rehtoreja haastateltiin erikseen laadullisin menetelmin.

Teksti: Joel Kanerva
Kuva: Turku International School

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 28.04.2011 16:39, päivitetty 02.05.2011 08:48