Lihavuus yhteydessä aivojen toiminnan muutoksiin

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet uutta näyttöä aivojen toiminnan muutoksien yhteydestä lihavuuteen.

Mielihyvän kokemuksia käsittelevän caudatus-tumakkeen (A) sokerinkulutus oli merkittävästi suurempaa lihavilla kuin normaalipainoisilla henkilöillä (B).

Ylipaino ja lihavuus ovat maailman yleisimpiä terveysongelmia. Vaikka lihavuus johtuu yksinkertaisimmillaan liian suuresta energian saannista, toistaiseksi ei tarkalleen tiedetä miksi jotkut ihmiset syövät niin paljon että he lihovat.

Koska nälän ja syömisen säätely tapahtuu pitkälti keskushermoston tasolla, on mahdollista että lihavuuden syyt voisivat liittyä myös siihen, miten aivot käsittelevät ruokaan ja nälkään liittyviä vihjeitä.

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tulokset osoittavat, että aivoilla on tärkeä merkitys painonhallinnassa ja lihomisessa. Tutkijat tarkastelivat aivojen mielihyvän kokemuksia käsittelevien alueiden toimintaa erilaisten aivokuvantamismenetelmien avulla.

Tuloksilla merkitystä lihavuuden hoidossa

Tutkimuksessa havaittiin, että lihavilla henkilöillä mielihyvän kokemuksia käsittelevien aivojen tyvitumakkeiden sokerinkulutus oli huomattavasti suurempaa kuin verrokkiryhmällä. Lisäksi lihavien henkilöiden aivojen mielihyväjärjestelmä reagoi voimakkaammin heille esitettyjen ruokien kuviin, ja toisaalta itsesäätelyyn liittyvien otsalohkon alueiden toimita oli lihavilla henkilöillä vähäisempää.

– Lihavien ihmisten aivot saattavat siis tuottaa jatkuvasti ja herkemmin syömiseen kannustavia signaaleja, minkä johdosta he saattavat syödä silloinkin kun keho ei tarvitsisi lisää energiaa, kertoo dosentti Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.

– Tuloksilla on laajaa merkitystä lihavuuden syiden ymmärtämiselle, mutta toisaalta myös lihavuuden lääkehoitojen sekä painonhallinnan ja laihduttamisen psykologisten menetelmien kehittämiselle, Nummenmaa sanoo.

Tutkimukseen osallistui vaikeasti lihavia sekä normaalipainoisia henkilöitä. Heidän aivojensa sokerinkulutusta mitattiin positroniemissiotomografian avulla. Samalla veren insuliinipitoisuus pidettiin kylläisyyttä vastaavalla tasolla. Lisäksi ruokasignaalien käsittelemistä aivoissa mitattiin näyttämällä tutkittaville ruokien kuvia samalla kun heidän aivojensa toimintaa mitattiin magneettikuvauslaitteiden avulla.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Turun yliopistollinen keskussairaala, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Aalto-yliopisto. Tulokset julkaistiin PLoS ONE -tiedelehdessä: http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0031089

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 06.02.2012 13:32, päivitetty 06.02.2012 13:42