Levitoivia junia ja muita ilmiöitä

Yhdeksäsluokkalaiset tytöt kokeilivat, miten suprajohde toimii ja magneettikenttä syntyy.

Turun ja lähiseudun yhdeksäsluokkalaiset tytöt tutustuivat fysiikkaan Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen Tytöt ja teknologia -tapahtumassa perjantaina 28.1.

– Tavoitteenamme on innostaa teitä valitsemaan laaja fysiikka ja matematiikka lukiossa, fysiikan professori Petriina Paturi kannusti vierailijoita.

Teemapäivään osallistui  yhteensä noin 50 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista tyttöä. Päivän aikana ryhmiin jakautuneet oppilaat tutustuivat muun muassa materiaalitieteeseen, Wihurin fysiikantutkimuslaboratorioon ja teollisuusfysiikan laboratorioon.

Jessica Jussila (oik.)  Emma Aaltonen, Asta Valka-
ma ja Noora Kaukinen perehtyivät suprajohteiden
toimintaan.

Oppilaitten ohjauksesta ja tuutoroinnista vastasivat laitoksen henkilökunta, jatko-opiskelijat ja opiskelijat.

– Haluamme kertoa, mitä fysiikan tutkimus on ja miten se poikkeaa koulussa  opetettavasta fysiikasta, kouluyhteistyöstä vastaava assistentti Jaani Tuura kertoi.

Päivä järjestettiin yhteistyössä Teknologiateollisyuus ry:n kanssa.

Ahaa-elämyksiä työpajoissa

Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa oppilaat pääsivät tutustumaan magneettikenttään, nestetypen ominaisuuksiin ja suprajohteisiin.

– Täällä tehdään kylmien lämpötilojen fysiikkaa, Paturi summasi.

Työpajassa Maskun Hemmingin koulun oppilaat Jessica Jussila, Emma Aaltonen, Asta Valkama ja Noora Kaukinen pääsivät kokeilemaan, miten suprajohde käytännössä toimii.

– Suprajohteen nimi voisi hyvin olla suomeksi superjohde, sillä sen sähkövastus on 0. Haasteena on, että suprajohteet toimivat vain hyvin kylmissä lämpötiloissa, Paturi selitti.

Oppilaat saivat koittaa, miten jäähdytetty suprajohde ja kestomagneetti reagoivat keskenään. Tuloksena oli levitoiva juna, joka ei suistunut raiteilta.

– On tämä aika vaikeata. Aikaisemmin koulussa on luettu fysiikkaa viidennellä, seitsemännellä ja nyt taas yhdeksännellä luokalla, Jussila mietti.

– Suprajohde ei tykkää magneetista, jolloin juna lei-
jailee ilmassa, opetti Petriina Paturi.

Nelikko kuitenkin myönsi oppineensa jotakin työpajasta. Käytännön sovellutus levitoivasta junasta löytyi Shanghaista.

– Näiden junien nopeusennätykset yltävät 550 kilometriin tunnissa, sillä niiden toiminta perustuu suprajohteisiin. Tulevaisuudessa niistä etsitään vaihtoehtoa lentoliikenteelle, Paturi tiesi.

Laura Myllymäki

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 28.01.2011 11:05, päivitetty 28.01.2011 12:32