Kriitikko on kiinnostunut kirjoittamisesta

Lehtori Lars Saaren 60-vuotispäivää juhlittiin 29.1. kuvataidekritiikkiä luotaavan juhlasymposiumin merkeissä.        

Professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta nosti heti tilaisuuden alussa esiin kritiikin kirjoittamisen mahdolliset vaikeudet. Hän piti erityisesti päivälehdessä kirjoitettavassa kritiikissä vaarana mahdollisuutta sortua itsestäänselvyyksiin ja muistutti uskottavuuden menetyksen olevan median suurin uhka. Lukkarisen mukaan myös viihteellistyminen on merkittävä ilmiö.

-Asiantuntevalle kritiikille näyttäisi olevan tilaus, mutta sille löytyy harvoin paikkaa. Kuvataidekritiikin klassikot ovat kritiikkiä kirjoittavalle raikas tuulahdus, totesi Lukkarinen.

Helsingin Sanomiin kirjoittava kuvataidekriitikko Timo Valjakka kertoi kriitikolta vaadittavista taidoista, joiksi hän listasi muun muassa mukaansa tempaavan kirjoitustyylin ja nopean työtahdin. Valjakan mukaan kritiikin kirjoittamisen ydin on siinä, miten saada usein hyvin mutkikkaat asiat selkeään muotoon, jotta laaja ja heterogeeninen lukijakunta innostuisi ja ymmärtäisi sisällön.

-Kirjoittamisessa on ihanteellista syvällisen keveyden saavuttaminen, Valjakka kiteytti.

Valjakka puhui kriitikon työstä nimenomaan oman työkokemuksensa kautta.

-Kriitikon tulee vaalia vapautta. Kriitikon ei tule olla kiinnostunut vallasta, vaan kirjoittamisesta. Kriitikon valta on yksinomaan siinä, miten hyvin hän kirjoittaa, Valjakka selitti.

Professori Altti Kuusamo osoitti puheenvuorollaan kunniaa Lars Saarelle siitä, miten tämä on onnistunut kuvaamaan taidekritiikin käsitteiden moninaisuutta. Esimerkkeinä olivat "intiimi" ja "kauneus".

-Kritiikissään Lars Saari asettaa kauneudelle uusia haasteita ja dimensioita. Hänen kritiikilleen tyypillistä on kuulas selkeys, apollonisuus, josta hän joskus hauskasti poikkeaa, sanoi Kuusamo.

Sini Vesterinen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 01.02.2010 15:12, päivitetty 01.02.2010 15:45