Koulutustilit huomioisivat yksilöllisiä tarpeita aikuiskoulutuksessa

Uutta aikuiskoulutuksen rahoitusmallia selvittäneen akatemiaprofessori Erno Lehtisen mukaan koulutustilit voisivat herätellä ihmisiä huolehtimaan oman osaamisensa ylläpitämisestä.

Opetusministeri Jukka Gustafsson asetti marraskuussa akatemiaprofessori Erno Lehtisen Turun yliopistosta ja maisteri Ida Mielityisen selvityshenkilöiksi tekemään ehdotuksen henkilökohtaisten koulutustilien muodosta ja käyttöönotosta. Selvityksestä on nyt julkaistu väliraportti.

Koulutustilillä tarkoitetaan aikuiskoulutuksen rahoitusmuotoa, jossa yksilöille osoitetaan rahoitusta käytettäväksi koulutusmaksujen kattamiseen. Koulutustilien toivottaisiin lisäävän yksilöiden koulutuksellisten tarpeiden huomioimista koulutusten suunnittelussa ja vahvistavan heidän omaa sitoutumistaan elinikäiseen oppimiseen.

Juuri julkaistun väliraportin mukaan koulutustilit olisivat merkittävä askel aikuiskoulutuksen kehittämisessä. Malli korostaisi yksilöllisiä koulutustarpeita, ja sillä voisi olla myönteinen vaikutus koulutustarjonnan monipuolisuuteen, laatuun sekä muuntuvien koulutustarpeiden joustavaan huomioonottamiseen. Oma henkilökohtainen koulutustili voisi saada yksilöt kiinnostumaan enemmän oman osaamisensa kehittämisestä ja käyttämään siihen enemmän myös omaa rahaa.

- Koulutustilit voisivat olla kuin herätyskello muistuttamassa siitä, että omasta osaamisesta on pidettävä huolta koko työuran ajan. Muuten työelämässä ja yhteiskunnan menossa on hankala pysyä mukana. Toisaalta toiset ryhmät ovat alttiimpia kouluttautumaan kuin toiset. Olisi huolehdittava siitä, että tilit kannustaisivat kaikkia aikuisia osallistumaan koulutuksen, Erno Lehtinen korostaa .

Tavoitteiden painottaminen vaikuttaa koulutustilien toteutustapoihin

Suomessa koulutustilien keskeisimpinä tavoitteina on kannustaa kaikkia aikuisia osallistumaan aikuiskoulutukseen ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Tilien avulla haluttaisiin myös vastata nykyistä paremmin yksilöllisiin koulutustarpeisiin, toisin sanoen vaikuttaa koulutustarjonnan laatuun ja määrään yksilöiden kysynnän kautta.

Koulutustilien toteutustapojen vaihtoehtoihin liittyy useita elementtejä. Järjestelmä voi olla yleiskattava, tai se voidaan kohdistaa vain erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Käytettävät resurssit voidaan jakaa eri tavoilla, esimerkiksi koulutusseteleinä tai karttuvana koulutustilinä. Rahoitus voidaan koota yksin julkisesta tuesta, tai vaihtoehtoisesti monesta rahoituslähteestä. Valintoja liittyy myös koulutustilien hallinnointiin sekä järjestelmässä hyväksyttäviin koulutuksen järjestäjiin tai koulutustyyppeihin.

Selvitys pohjautuu kansainvälisten mallien vertailuun, ja sen mukaan muissa maissa käytössä olleissa järjestelmissä ja niiden tavoitteissa on paljon eroja. Tavoitteiden erilainen painottaminen vaikuttaa siihen, millaisen koulutustilimallin toteuttaminen on järkevää.

Opetusministeriön selvitystyö jatkuu. Ennen Suomeen soveltuvan koulutustilimallin valintaa tulee mallin tavoitteet ja niiden painotus määritellä nykyistä tarkemmin. Keskeistä on myös ratkaista koulutustilien suhde muuhun koulutuksen rahoitusjärjestelmään. Aikuiskoulutuksen tämänhetkinen rahoitusjärjestelmä on monimutkainen, eikä koulutustilien haluta irtaantuvan muusta rahoituksesta, vaan järjestelmää halutaan kehittää kokonaisuutena.

LR

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 29.05.2012 16:53, päivitetty 30.05.2012 13:30