Kirkonkirjat aarreaitta eliniän evoluution tutkijoille

Sheffieldin yliopiston tutkijat esittelivät Life-History Evolution -seminaarissa tutkimustuloksiaan, jotka perustuvat suomalaisten kirkonkirjojen tarjoamaan ainutlaatuiseen aineistoon.

- On kiva puhua taas tässä samassa salissa, jossa puolustin väitöskirjaani kymmenisen vuotta sitten, Virpi Lummaa Sheffieldin yliopistosta totesi.

Nyt Lummaan oli tuonut kasvattiyliopistoonsa paitsi biologian laitoksen ekologian osaston 28.1. järjestämä evoluutioseminaari, myös Mirkka Lahdenperän väitös. Lummaa on toiminut 29.1. väittelevän Lahdenperän väitöskirjan ohjaajana. Sekä Lummaa että Lahdenperä ovat käyttäneet tutkimusaineistonaan suomalaisia kirkonkirjoja, jotka ovat lajissaan lähes ainutlaatuisia.

- Vuodesta 1749 lähtien verotusta varten kerätyt kirkonkirjat tarjoavat hyvin tarkan datan koko populaatiosta, Lummaa kertoi.

Yhdistämällä kirkonkirjojen väestötietoja esimerkiksi tietoon viljasatojen vaihtelusta voidaan tarkastella ympäristön vaikutuksia lisääntymiskykyyn eri aikoina. Tutkimuksessa on havaittu esimerkiksi sellainen yhteys, että laihoina viljavuosina syntyneillä naisilla oli muita huonommat mahdollisuudet saada elinvoimaisia lapsia.

Tärkeät isoäidit

Naiset ovat lisääntymiskykyisiä vain osan aikuisiästään. Tämä on evoluutioteorian kannalta poikkeuksellista, koska yksilöiden oletetaan maksimoivan jälkeläismääränsä.

Seuraavan sukupolven tullessa lisääntymisikään isoäitien rooli on kuitenkin tärkeä. Kirkonkirjat osoittavat, että isoäitien olemassaolo on johtanut seuraavan sukupolven nopeampaan naimisiinmenoon, nopeampaan syntyvyyteen ja vähentyneeseen lapsikuolleisuuteen.

Ravinnon pitkäaikaiset vaikutukset

Ian Rickard Sheffieldin yliopistosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan ravinnonsaannin vaikutuksia jälkeläistuotantoon Suomessa 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Tutkimuksen mukaan lapsen syntymävuoden ravintotilanteella ei ollut korrelaatiota siihen, ketkä elivät aikuisiksi. Sen sijaan esimerkiksi syntymäajan viljasadon ja naimisiinmenoiän välillä on löydettävissä yhteys riippumatta siitä, mitä sosiaaliluokkaa tarkasteltu henkilö edusti.

Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 28.01.2010 17:09, päivitetty 28.01.2010 17:19