Kipu on myös kerrottua

Lasten kivun tutkimuksessa lähestytään kipua solutasolta aina kivun kerrottuun kokemukseen saakka.

Kivun asiantuntijat Turkuun koonneessa Nordic Congress on Pediatric Pain -kongressissa kuultiin alan asiantuntijoiden puheenvuoroja lasten kivun tutkimuksen nykytilasta.

Lasten kivun hoidossa esiintyy huomattavia puutteita osin lääkehoidon ongelmallisuuden vuoksi. Elimistöön pääsevät kemikaalit voivat aiheuttaa erilaisia reaktioita lapsilla kuin aikuisilla.

- Kun lääkkeitä pääsee kehittyvään hermostoon, on noudatettava varovaisuutta lääkeannoksien määrissä, Turun yliopiston dosentti Tuula Manner kertoo.

Lasten pitkittyneet kiputilat jäävät liian usein ja liian pitkään tunnistamatta.

Kroonista kipua tutkinut Gunnar Olsson Tukholman Karoliinisesta Instituutista pyrkii tutkimusryhmänsä kanssa kehittämään kognitiivista terapiaa kivun hoitoon.

- Akuuttiin kipuun ja tulehduskipuun kipulääkkeet voivat auttaa. Krooniseen kipuun lääkkeet eivät välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä kipulääkitys voi alkaa ylläpitää tunnetta kivusta, hän sanoo.

Suomessa lapset kärsivät vaikeista kivuista kuitenkin harvoin. Toistuvaa päänsärkyä on sen sijaan 15 prosentilla lapsista.

- Osasyy esiintymisen lisääntymiseen on se, että lapsilta on ruvettu kysymään kipua, Manner huomauttaa.

Tutkijat vakuuttavat, että kivun kokeminen on myös normaali osa ihmisen elämää.

- Ongelmana on ollut, miten kivun kokemista tutkitaan. Kipu haittaa elämään, jos lapsi alkaa jättäytyä pois koulusta ja harrastuksista, lääkäri Marja Mikkelsson Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kipujaostosta kertoo.   

Vanhempien läsnäolosta tukea lapselle

Evolutiivisesti kivun tunteminen on ollut merkki uhasta, mutta kivun aistimisen voimakkuus on myös yksilöllistä. Lapsista kolme viidestä aistii kohtalaista kipua, kun taas yksi viidestä aistii kovaa kipua.

- Lapsen kipuun liittyy myös aina kiinteästi pelko, jota lievittää parhaiten lapsen ja vanhempien aktiivinen osallistuminen hoitoon, Turun yliopistossa hoitotyön väitöskirjaansa aiheesta työstävä Anna Axelin kertoo.

Lapsi myös kehittää itse itselleen toimivia selviytymiskeinoja.

- Sairaalahoidossa oleva lapsi saattaa oman vanhemman poissaollessa kääntyä toisen aikuisen puoleen tai aloittaa leikin. Sairaala voi olla pelottava paikka, jos lasten turvallisuutta ei tueta, Turun yliopiston hoitotieteen professori Sanna Salanterä kertoo.

Salanterän mukaan Turun yliopistossa lasten kipuun liittyvän tutkimuksen yksi erityisosaamisalueista on lapsen äänen kuunteleminen.

- Lapsi kommunikoi kivustaan eri tavalla kuin aikuinen. Kun selvitetään, millaista lapsen kipu on, ei voida käyttää kyselylomakkeita. On osattava kysyä oikein, vaikka valokuvin tai sadunkerronnalla, hän sanoo.

Salanterän mukaan sekä lääkehoidon että muiden hoitomuotojen tutkimuksen edistäminen lasten kivun tutkimuksessa ovat yhtä tärkeitä.

- Olennaista on tutkia erilaisia hoitomuotoja mahdollisimman laaja-alaisesti, hän linjaa.

Teksti: Laura Myllymäki

Kuva: Pedro Klien

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.09.2010 15:41, päivitetty 09.09.2010 15:47