Kieli- ja käännöstieteet kääntävät uuden lehden tarinassaan

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kesäkoulussa luotiin katsaus uudistuneeseen moniääniseen tieteenalaan.

Kesäkoulua järjestämässä olleen ranskan kielen professori Marjut Johanssonin mukaan tavoitteena on laajentaa toimintaa entisestään uuden kieli- ja käännöstieteiden laitoksen synnyttyä.

Jatko-opiskelijoille, tutkijoille ja ohjaajille tarkoitettu kesäkoulu on kokoontunut vuodesta 2001 lähtien.

- Seminaarissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja ja esitellään tämänhetkistä alan tutkimusta Turun yliopistossa ja muualla Suomessa, Johansson kertoo.

Kesäkoulun ensimmäisenä puhujana kuultiin Suomen Akatemian tutkijatohtori Seppo Vainiota, joka esitteli suomen kielen prosessointia äidinkielenä ja vieraana kielenä.

Vainion tutkimusprojektissa tutkitaan, miten venäläiset ja kiinalaiset suomenoppijat prosessoivat kieltä.

Tutkimus osoittaa, että kiinalaiset eivät jäsennä suomen kielen morfologista monimutkaisuutta. Tämä selittyy osin siten, että kiinan kielessä sanat eivät taivu sijamuodoissa. Toisaalta Vainion tutkimuksen mukaan kongruenssi helpottaa suomen ymmärtämistä.

- Äidinkielenään suomea puhuvat prosessoivat kieltä esimerkiksi vahvan verbiohjauksen avulla. Siristää on hyvä esimerkki verbistä, joka ohjaa odottamaan tiettyä objektia, silmiään. Tällä on vaikutusta lukemisaikaan, Vainio esittää.

Uusi laitos on moniääninen

Kieli- ja käännöstieteen laitos pyrkii järjestämään syksyn kuluessa yhä useampia tutkijakoulun seminaareja.

Uudella laitoksella kielitieteen kysymyksiä pyritäänkin lähestymään moniäänisesti.

- Pohdimme kesäkoulussa kielen prosessointia, kieltä ja vuorovaikutusta sekä kieltä vuorovaikutuksen välineenä, Johansson listaa.

Keskeisen osan kesäkoulua muodostaa työpaja, jossa jatko-opiskelijat vaihtavat väitöskirjakuulumisiaan.

- Työpajassa tavoitteena on kommentoida jatko-opiskelijoiden töitä, tuottaa lisää ideoita työn jatkamista varten ja kannustaa väitöskirjatyön tekemisessä. On tärkeää viestittää, että tutkimuksella on relevanssia, Johansson korostaa.

Uudella laitoksella on myös haasteita edessään.

- Nyt olemme hallinnollinen yksikkö, mutta tavoitteena on tieteellisen yhteisön muodostaminen, Johansson toteaa.

Johansson katsoo, että ideaalitilanteessa uuden laitoksen synergia syntyisi sisältäpäin ja tilaisuuksia uusien yhteistyökumppaneiden löytämiselle tarjoutuisi aiempaa enemmän.

- Tätä harjoitellaan kesäkoulun työpajassa. Eri oppiaineista olevat ihmiset kertovat väitöskirjan työstämisestä ja kuulevat, mitä muut ovat tehneet. Tällä tavalla ylitetään oman oppiaineen rajat, Johansson katsoo.

Uutta alkua enteilee myös uudistuneen tutkijakoulun nimenvaihdos. Kesäkoulun aikana jatko-opiskelijat saivat äänestää uutta nimeä kolmen vaihtoehdon joukosta. Uudeksi nimeksi valittiin  UTULING.

Teksti: Laura Myllymäki

Kuva: Wesley Fryer

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 31.08.2010 14:13, päivitetty 31.08.2010 14:20