Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Probiooteista eli hyötybakteereista järjestettiin kolmipäiväinen seminaari Turun yliopistossa.
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus järjesti kesäkuussa FFF Probiotics 2012 -seminaarin, joka kokosi Turkuun probioottien parissa työskenteleviä elintarvikealan tutkijoita ympäri maailman. Seminaarissa esiteltiin alan uusimpia tieteellisiä havaintoja probiooteista, elintarvikkeissa käytettävistä hyötybakteereista.
Yksi merkittävimmistä uusista havainnoista on se, ettei probioottien ehkä tarvitsekaan olla eläviä edistääkseen ihmisen terveyttä. Tämä olisi hyvä uutinen elintarviketeollisuudelle, jolle probioottien pitäminen elävänä on tällä hetkellä suuri haaste.
WHO:n nykyisen määritelmän mukaan probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka sopivasti annosteltuna edistävät yksilön terveyttä. Määritelmä siis edellyttää, että probiootit ovat eläviä sillä hetkellä, kun ne nautitaan.
Hyötybakteerien säilyttäminen elävänä valmistusprosessin alusta aina kuluttajalle asti aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa elintarviketeollisuudelle. Probioottien on säilyttävä elävinä paitsi elintarvikkeiden valmistuksen ja varastoinnin ajan, myös kulkiessaan vatsalaukun läpi suolistoon, jossa positiiviset vaikutukset tapahtuvat.
Nyt on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että myös inaktiivisilla eli lepotilassa olevilla probiooteilla olisi terveysvaikutuksia. Lepotilassa olevien probioottien tutkimusta kuitenkin hidastaa se, että suurin osa probioottitutkimuksesta on keskittynyt vain eläviin probiootteihin.
Ravitsemustaloustiede on uusi tieteenala, joka oli FFF Probiotics 2012 -seminaarin toisena teemana. Ravitsemustaloustiede tutkii ravitsemuksen vaikutuksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Parhaimmillaan uudenlaiset ravitsemuspalvelut yhdessä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden kanssa voivat vähentää lääkehoidon tarvetta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi sähköiset ruokapäiväkirjat, ruokakassipalvelut ja lähiruokaverkostot.
− Nykyään ihmisen kehityksestä on helppo kerätä tietoa sähköisessä muodossa. Sykemittarit keräävät tietoa aktiivisuudesta ja treenisisällöistä, verenpainetiedot on helppo kerätä edullisilla mittareilla ja vastaavasti älyvaakoja hyödyntämällä saadaan tietoa sekä painon että kehon koostumuksen kehityksestä. Yhdistämällä näitä tietoja ammattilaisten keräämiin tietoihin ja ravitsemukselliseen osaamiseen voidaan rakentaa entistä paremmin yksilöityjä ja tehokkaampia ravitsemuspalveluita, kuvailee Turun yliopiston CRR Tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen.
Kun ravitsemuksen aikaansaamat positiiviset vaikutukset terveyden ylläpitoon ja hyvinvoinnin kehittämiseen tuodaan esiin, motivoi tieto myös yksittäistä kuluttajaa valitsemaan ruokansa sen mukaan, mistä juuri hänelle itselleen olisi terveydellistä ja taloudellista hyötyä.
Terveysväittämällä tarkoitetaan väitettä siitä, että elintarvikkeella olisi terveydelle edullisia vaikutuksia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi terveysväitteiden taustalla olevat tieteelliset perustelut ja väitteen sanamuodon.
Terveysväitteiden sääntelyllä pyritään varmistamaan, että kuluttajaa ei johdettaisi harhaan virheellisillä tai monitulkintaisilla väittämillä. Kuluttajan pitäisi voida luottaa siihen, että elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä oleva tieto on selkeää ja täsmällistä.
Hyötybakteerien eli probioottien ja prebioottien osalta erityisenä haasteena on ollut bakteerin terveyteen vaikuttavan suhteen määrittely. Useissa EFSA:n hylkäämissä väitteissä tämä suhde on määritelty esimerkiksi liian yleisluontoisesti lainsäädännön vaatimuksia ajatellen. Tuotteen on esimerkiksi kerrottu tarkemmin määrittelemättä edistävän suoliston terveyttä tai vahvistavan puolustuskykyä.
Vaikka hyötybakteerien terveysväitteitä on tutkittu paljon, tehdyt tutkimukset eivät aina ole nykyisten vaatimusten mukaisia. Tämän vuoksi tutkimustyökaluja olisikin suunnattava tukemaan tulevaisuuden terveysväittämiä. Tämä voidaan saavuttaa keskittymällä väittämätutkimuksessa lainsäädännön vaatimuksiin sekä terveysvaikutusten huolelliseen määrittelyyn.
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (Functional Foods Forum, FFF) on toiminut tänä vuonna kymmenen vuotta. Keskuksessa tehtävä tieteellinen tutkimus kehittää terveellisiä ja turvallisia tulevaisuuden elintarvikkeita.
Teksti: Heli Hautaniemi ja Hannu Aaltonen
>> Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
>> Verkkojulkaisu: FFF Probiotics 2012 -seminaarista julkaistu artikkelikokoelma