Hajanaisten oikeuskäytäntöjen maa

Yhdysvallat on oikeudellisessakin mielessä hajanainen valtio. - Maassa on yli 50 erilaista rikosoikeudellista järjestelmää, Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vieraileva yhdysvaltalaisprofessori Chris Johnson sanoo.

professori Chris Johnson

- Haluan oppia kevätlukukauden kestävän vierailuni aikana mahdollisimman paljon. Voin käyttää suomalaisesta oikeusjärjestelmästä keräämiäni tietoja peilinä, jota vertaan yhdysvaltalaiseen malliin, New Hampshiren Franklin Pierce Law Centerin professori Chris Johnson sanoo.

Johnson vierailee oikeustieteellisessä tiedekunnassa Fulbright-stipendiaattina. Hänellä on monipuolinen kokemus amerikkalaisesta rikosoikeudesta sekä puolustusasianajajana että tutkijana. Johnson luennoi Caloniassa 2.2. yhdysvaltalaisesta rikosoikeudesta.

Kuolemanrangaistus kiistakysymys

Chris Johnsonin mukaan hyvä esimerkki yhdysvaltalaiseen oikeusjärjestelmään rakentuneista jännitteistä on kysymys kuolemantuomiosta. Johnson on toiminut kuolemaantuomittujen puolustusasianajajana Alabamassa ja Georgiassa.

Eri osavaltiot sahaavat kuolemanrangaistuksen kanssa edes takaisin. Joissain osavaltioissa kuolemanrangaistuksia on taas pantu käytäntöön vuosikymmenten tauon jälkeen.

- Myös perusteet vaihtelevat. Aina ei puhuta siitä, onko kuolemanrangaistus oikein, vaan argumentteja saatetaan hakea vaikka kustannussyistä.

Valtava vankimäärä

Yhdysvalloissa oikeuskäytäntöjä hämmentää yhteiskunnan heterogeenisyys. Esimerkiksi rotuun ja politiikkaan liittyvät kysymykset aiheuttavat oikeusjuttuihin kietoutuessaan hankalia kysymyksiä siitä, mitä ovat laki ja oikeus, ja kenellä on oikeus niiden määrittelyyn.

Yksi yhdysvaltalaisjärjestelmän keskeisistä ongelmista on vankien valtava määrä.

- Vuosina 1987-2007 ihmisten määrä vankiloissamme on kolminkertaistunut. Tällä hetkellä yhdysvaltalaisvankiloissa istuu jo 2,3 miljoonaa henkeä, kun esimerkiksi Kiinassa luku on 1,5 miljoonaa, Johnson havainnollisti.

Erilaiset kulttuurit

Vierailu Suomessa tarjoaa Fulbright-stipendiaatille vertailukohdan hänen kotimaansa oikeuskäytäntöjen tarkasteluun. Johnson on jo havainnut eroja esimekiksi kysymyksessä rikoksen uhrin asemasta.

Suomessa uhrin asema on vahvempi kuin Yhdysvalloissa. Täällä syyttäjä voi nostaa vakavissa asianomistajarikoksissa syytteen, vaikkei rikoksen uhri sitä vaatisikaan.

Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 03.02.2010 08:56, päivitetty 03.02.2010 09:19