Alkoholi on sekä myrkky että nautintoaine

Suomalaisten juomatottumukset ovat muuttuneet rajusti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Miten tämä näkyy kansan terveydessä?

Kiinamyllyn isokierto -luentosarjaan kuuluneessa Suuri viinakeskustelu -seminaarissa pohdittiin suomalaisten juomatottumuksia keskiviikkona 25.1. Seminaarin aloitti Turun yliopiston psykiatrin dosentti Solja Niemelä, joka puhui otsikolla "Etanoli – myrkky vai nautintoaine?".

Mielipiteitä jakavasta kysymyksestä oli järjestetty myös yleisöäänestys. Vastaukset jakaantuivat suunnilleen tasan: myrkyn kannalla oli 44,3 prosenttia kuuntelijoista. Nautintoaineeksi etanolin taas mielsi 55,7 prosenttia yleisöstä. Sen sijaan jopa 90 prosenttia yleisöstä uskoi, ettei etanoli saisi myyntilupaa, mikäli se lanseerattaisiin markkinoille vasta vuonna 2012.

– Alkoholia pidetään kiihottavana aineena, mutta todellisuudessa se lamaa aivojen toimintaa, Niemelä kertoi.

Alkoholin vaikutus myös syöpäsolujen syntyyn on tutkittua.

– Alkoholi vaikuttaa solujen kykyyn korjata virheellistä dna:ta. Kun tavallinen solu kehittyy syöpäsoluksi, alkoholi vaikuttaa muutokseen useassa vaiheessa. Todistettavasti alkoholi on siis myös myrkky.

Naisten suhtautuminen alkoholiin muuttunut eniten

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija, dosentti Pia Mäkelä jatkoi seminaaria puhumalla suomalaisten alkoholinkulutuksen piirteistä.

– Sekä alkoholin kulutus että siitä aiheutuvat haitat ovat lisääntyneet roimasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Miehillä kulutus on kaksinkertaistunut, naisilla jopa kuusinkertaistunut, Mäkelä kertoi.

Vielä 1960-luvulla naisten alkoholinkulutus oli kuitenkin hyvin pientä, joten moninkertaistuminen vaikuttaa siksi suurelta. Määrällisesti miesten alkoholinkäyttö on kasvanut enemmän, mutta naisten henkinen muutos on ollut suurempi.

Pitkäkestoishaitat, kuten maksan tai haiman sairaudet ja alkoholismi, ovat lisääntyneet. Samoin ovat lisääntyneet alkoholin aiheuttamat akuutit ongelmat, muun muassa onnettomuudet ja väkivalta.

– Vähäisestä alkoholinkäytöstä on kuitenkin todettu olevan jopa hyötyä. Enintään 1–2 annosta kerrallaan juovilla on todettu olevan samat, tai jopa vähäisemmät riskit sairastua sepelvaltimotautiin kuin kokonaan raittiilla, mutta nämä hyödyt häviävät heti, jos juodaan humaltumistarkoituksessa, Mäkelä muistutti.

Vaikka alkoholiongelmaisten osuus koko väestöstä on pieni, Mäkelän mukaan ei silti pitäisi keskittyä vain ongelmatapausten hoitoon. Alkoholinkulutuksen säätelyä esimerkiksi verotuksella ei pitäisi lopettaa.

– Yli 40 prosenttia kaikista alkoholin haitoista ilmenee niillä, jotka eivät ole ongelmakäyttäjiä mutta humaltuvat kuukausittain. Tästä alkoholinkuluttajien ryhmästä myös syntyvät uudet ongelmakäyttäjät. Siksi ei voida keskittyä vain olemassa oleviin ongelmatapauksiin.

Teksti: Karoliina Kerppo

Kuva: OpalMirror

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 27.01.2012 16:34, päivitetty 27.01.2012 16:53