Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskus on varmentanut aiemmin Saaristomerelle vieraan lajilöydön, valekirjosimpukan.
Airistolta löytyi syyskuussa 2011 kolme valekirjosimpukkaa. Meksinkonlahdelta kotoisin oleva valekirjosimpukka (Mytilopsis leucophaeata) on Suomessa vieraslaji. Simpukoita on aiemmin tavattu maassamme Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden alueita.
– Valekirjosimpukan löytyminen luonnontilaiselta vesialueelta osoittaa lajin selviävän lämpimien lauhdevesialueiden ulkopuolella – ainakin kesällä. Talvella kylmä vesi voi osoittautua kohtalokkaaksi, kertoo löydön varmistanut tutkija Meri Lindqvist Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksesta.
Simpukat olivat todennäköisesti tulleet Airistolle laivojen painolastivesissä.
Löydetyt simpukat olivat puolen sentin mittaisia. Muilla esiintymisalueilla laji kasvaa 20 - 25 mm:n kokoiseksi. Simpukat voivat muodostaa suotuisissa olosuhteissa miljoonien yksilöiden kasvustoja.
Turun yliopistolla vieraillut yhdysvaltalaistutkija Amy Fowler löysi valekirjosimpukat toiselle vieraslajille, liejutaskuravuille, tarkoitetuista merroistaan.
Valekirjosimpukka muistuttaa suuresti vaeltajasimpukkaa (Dreissena polymorpha). Laji selvitettiin Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa DNA-testin avulla.
– Vertasin tiettyä lajitunnistuksessa yleisesti käytettyä DNA-aluetta kansainvälisiin tietokantoihin tallennettuihin aineistoihin. Menetelmä vaatii sen, että lajin DNA-tunniste on tallennettu kansainväliseen tietokantaan siellä päin maailmaa, jossa lajintunnistus ulkoiseen olemukseen perustuen on tuttua, tutkija Meri Lindqvist kertoo.
Valekirjosimpukka onkin yksi pahimmista ydinvoimaloiden lauhdevesiputkia tukkivista lajeista maailmalla. Loviisan edustalla yksilöitä on raportoitu olevan 28 000 kappaletta neliömetrillä. Nämä simpukkayhdyskunnat voivat kasvaa myös energiatuotantolaitosten jäähdytys- ja vedenottojärjestelmissä.
– Lajin merkityksen arvioimiseksi Suomen vesillä pitäisi tuntea lajin lisääntymiskyky kylmällä pohjoisella Itämerellä, sen nykyisen esiintymisalueen laajuus sekä leviämismekanismit sekä vuorovaikutukset paikallisten lajien kanssa, löydön tehnyt tutkija Amy Fowler sanoo.
Valekirjosimpukalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia paitsi voimalaitoksille, myös paikallisille ekosysteemeille.
– Kysyttäessä simpukka kiistäisi kuitenkin syyllisyytensä "biologiseen likaantumiseen" – ja kiittäisi ihmistä ilmaisesta kyydistä sekä mukavan lämpimien elinolosuhteiden tarjoamisesta, Fowler hymyilee.
TK
Kuva: Amy Fowler, kuvassa Yhdysvalloista löydetty valekirjosimpukka
EHL Pirkko Paavolan sosiaalihammaslääketieteen väitös 24.2.2012
FM Ville Virsun suomen kielen väitös 18.2.2012
FM Terhi Valtosen ekologian väitös 17.2.2012
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on noin 20 000 opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Lue lisää