Pitäisikö varsinaissuomalaisia ammattioppilaitoksia yhdistää?

Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja sen järjestäjäverkon toimivuutta ja kehittämistarpeita koskeva arviointiraportti julkistettiin Educariumissa perjantaina 5.3.

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikön suorittaman arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteistyötä varsinaissuomalaiset toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tekevät keskenään ja alueen yritysten kanssa, miten oppilaitosten koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeisiin sekä miten oppilaitosten yhteistyötä tulisi jatkossa kehittää.

Opetusta jatkossakin kattavasti

Suurin osa tutkimukseen haastatelluista rehtoreista, oppisopimustoimistojen johtajista ja sidosryhmien edustajista suhtautui varauksellisen myönteisesti toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhdistämisiin. He kuitenkin painottivat, että yhdistämisten hyödyt ja haitat tulee miettiä tarkasti ennen niiden toteuttamista. Järjestäjäverkon tiivistäminen ei saa heikentää koulutuksen laatua. Lisäksi muistutettiin, että jos yhdistämisiä tehdään, ne tulee tehdä vain hallinnon osalta ja opetusta tulee järjestää jatkossakin kattavasti koko maakunnassa.

Rehtorien mukaan oppilaitokset tekevät keskenään jonkin verran yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen oppilaitosten välinen yhteistyö on kuitenkin vähäistä johtuen niiden erilaisista toimintakulttuureista ja rahoitusjärjestelmistä. Nuorisoasteen oppilaitosten kesken yhteistyölle ei löytynyt vastaavia käytännön esteitä, vaan yhteistyön vähäisyyden arveltiin olevan lähinnä ajan ja "viitsimisen" puutetta.

Osa sidosryhmien edustajista arveli, ettei toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välillä ole riittävästi yhteistyötä, koska oppilaitokset kilpailevat rahoituksesta ja opiskelijoista. Puutteet näkyvät mm. aloituspaikkamäärien koordinoimattomuutena ja koulutusten päällekkäistarjontana. Opiskelijoiden arjessa yhteistyö ei juuri näy.

Koulutustarjontaan maakunnallista koordinointia

Haastatteluja tehtäessä Varsinais-Suomessa toimi 16 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Sekä rehtorien että oppisopimustoimistojen johtajien mukaan koulutuksen järjestäjiä on melko paljon ja järjestäjäverkko on hajanainen. Sen sijaan sidosryhmien edustajista useimmat pitivät järjestäjäverkkoa toimivana ja korostivat alueellisen koulutustarjonnan tärkeyttä. Koulutustarjonnassa nähtyjä päällekkäisyyksiäkin pidettiin jopa tarpeellisina maakunnallisen kattavuuden takaamiseksi.

Päällekkäisyyksiä enemmän haastateltavat olivat kuitenkin huolissaan siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on kaiken kaikkiaan liian vähän. Nuoria jää ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa, mikä voi johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Tutkimukseen haastatellut sidosryhmien edustajat tulivat työnantaja- ja yrittäjäjärjestöistä, työntekijöiden keskusliitoista, maakuntahallituksesta ja alueellisen työ- ja koulutuspolitiikan piiristä. Lisäksi haastateltiin opiskelijajärjestön edustajaa.

Arvioinnin toteutti Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Turun toimipisteiden kanssa. Hanketta johti professori Risto Rinne Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta.

TN

Raportti verkossa (pdf)

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 05.03.2010 11:57, päivitetty 05.03.2010 12:06